Googlen selainjulkaisu sai teknologialehdistön riemastumaan. Kaksi vuotta salassa kehitetyn projektin paljastaminen toi Chromelle välitöntä julkisuutta, mutta myös perusteettomia odotuksia ja haitallisia harhakäsityksiä.
Lehdistössä on väläytelty kuvaa Chromesta uutena käyttöjärjestelmänä joka korvaa Windowsin. Chrome on kuitenkin selvästi yksi sovellus monien joukossa. Väitteessä on kuitenkin osittain perää, sillä Chrome on suunniteltu sovellusalustaksi.
Web-sovellukset voi Chromessa irrottaa selainpuolesta. Ne saavat työpöydälle kuvakkeen ja käynnistyvät omaan ikkunaansa. Chromen sovelluskeskeisyys näkyy myös prosessinhallinnassa, jolla sivujen muistin- ja tehonkulutusta voi seurata.
Julkisuudessa on pidetty selvänä, että Chrome on integroitu Googlen palveluihin. Siinä ei kuitenkaan ole Googlea palvelevia rajapintoja, optimointeja tai edes kirjanmerkkejä yhtiön palveluihin. Chromen ainoa Google-keskeinen teknologia on Gears-tietovarasto. Sekin on ollut jo aiemmin saatavilla Internet Explorerille ja Firefoxille.
Kehittäjälle Chromen tärkein uutuus on V8-skriptimoottori, joka kääntää JavaScriptiä prosessoritason konekoodiksi. V8 on avointa koodia jota voidaan käyttää myös muissa selaimissa, ja sen tuomista Safariin suunnitellaan. Mozilla taas toteaa, että heidän tuleva TraceMonkey-moottorinsa on vielä hieman V8:a nopeampi.
Chrome on Googlelta selkeä kannanotto HTML:n ja JavaScriptin puolesta. On spekuloitu, ettei Googlen tavoite ole saada merkittävää osaa selainmarkkinoilta, vaan luoda uusia tekniikoita joita muut voivat käyttää selaimissaan. Nopeamman selaimen tarjoaminen herättää muissa valmistajissa parannuspainetta, mikä hyödyttää Googlen omia palveluita.
Google on lupaustensa mukaisesti julkaissut Chromen lähdekoodin, ja sen jatkokehittämiseksi on perustettu Chromium-niminen avoin projekti. V8:n ja WebKit-moottorin lisäksi Chromessa käytetään monia muita avoimen koodin moduuleja. Yksi näistä on Skia-grafiikkakirjasto jota käytetään myös Googlen Android-mobiilialustassa.
Chrome sisältää enemmän käyttöjärjestelmäkohtaista koodia kuin Firefox, esimerkiksi Vista-versio käyttää Windowsin omia läpinäkyviä ikkunoita. Selaimen Linux- ja Mac-versioista halutaan samalla lailla hyvin integroituja, ja niitä kehittämään on perustettu omat asiantuntijaryhmänsä. Huolellisuus tarkoittaa myös, että Chrome tulee Macille ja Linuxille vasta Windowsin jälkeen, kenties vasta kuukausien kuluttua.
Julkaisujärjestelmä: Drupal | Tietoa Assemblix.netistä
